Neste Pälkäne Aapiskukko
Valtatie 12, 36600 PÄLKÄNE
aapiskukko@aapiskukko.fi
03 534 3075

Historia | Neste Pälkäne AapisKukko

Historia

Aapiskukon alkuperä

Ensimmäinen tunnettu suomenkielinen kirja oli aapinen, Mikael Agricolan Abckiria vuodelta 1543. Enemmän lapsille suunnattu oli Yxi paras lasten tawara, vuoden 1666 katekismuksen aapisosa, jonka oli kirjoittanut piispa Juhana Gezelius vanhempi ja joka julkaistiin erillisenä 12-sivuisena painoksena.

Pälkäneläinen Daniel Medelplan kaiversi Gezeliuksen aapisen puulaatoille, jotta sitä voitiin painaa käsin. Ennen isovihaa 1700-luvun alussa arvioitiin vain joka kolmannen suomalaisen osaavan auttavasti lukea.

Pälkäneen alkuperäisessä vaakunassa oli kuvattuna aapiskukko. Pälkäneen puuaapinen, jonka Daniel Medelplan omin käsin painoi leppäpuuhun veistämillään painolaatoilla, täyttää 300 vuotta vuonna 2019.

Aapiskukon naapurissa:

Rauniokirkko - Pyhän Mikaelin Kirkko

Pälkäneen rauniokirkko eli Pyhän Mikaelin kirkko on keskiaikaisen harmaakivikirkon raunio. Kirkko suunniteltiin ja rakennettiin todennäköisesti 1500-luvun taitteessa. 1740-luvulla hiekkamaalle perustetun kirkon perustukset alkoivat pettää, seiniin ilmestyi halkeamia ja toisen päädyn alttaritaulu vajosi. Lopulta kirkko hylättiin Pälkäneen uuden kirkon valmistuttua vuonna 1839. Kirkon katto sortui joulukuun 3. päivänä 1890 raivonneessa myrskyssä.

Rauniota ja sen ympäristöä on sen jälkeen kunnostettu ja tutkittu useita kertoja. Kirkollisia tilaisuuksia rauniokirkossa on pidetty 1920-luvulta lähtien. Viime vuosina se on ollut usein tunnelmallisena vihkikirkkona.

Kirkon pihalla sijaitsee vuonna 1949 paljastettu kirjanpainaja Daniel Medelplanin muistomerkki. V. 2002 perustetun Pälkäneen Vanhankirkon suojeluyhdistyksen kunnianhimoisena tavoitteena on saada rauniokirkkoon lasinen katto, joka suojaisi rauniot ja mahdollistaisi varmemmin tilaisuuksien järjestämisen ilman säävarausta.